Dynamiikan hallinta 2/2 – Monikaistaiset työkalut

Kotistudion dynamiikkaa käsittelevän kaksiosaisen artikkelisarjan jälkimmäisessä osassa esitellään monikaistaisen kompressorin sekä dynaamisen eq:n toimintaperiaatteita sekä käyttötapauksia miksaamisessa.

Vähänkään pidemmälle ehtineille kotituottajille erityyppiset kompressorit ovat varmasti tuttuja työkaluja, onhan niiden käyttö varsin arkipäiväistä heti biisin miksaamisen alkuvaiheista alkaen. Monikaistaisten (eng. ”multiband”)  työkalujen rooli saattaa sen sijaan olla epäselvempi, sillä konkreettisten käyttötapausten löytäminen ei välttämättä ole itsestään selvää.

Myös allekirjoittaneelle monikaistaiset kompressorit (eng.  multiband compressor) olivat pitkään abstrakti käsite, varsinkin kun useimmat asiaa käsitelleet artikkelit liittyivät masterointiin ja biisien hienovaraiseen viimeistelyyn. Vielä muutamia vuosia sitten työkaluista puhuttiin harrastelijoiden forumeilla jopa hieman pelokkaaseen sävyyn, ja varoiteltiin niiden dramaattisesta tehosta ja taipumuksesta pilata biisien soundi osaamattomissa käsissä…

Tässä artikkelissa esitellään monikaistaisten työkalujen yleisiä ominaisuuksia, sekä esitellään muutamia konkreettisia käyttötapauksia joissa työkalujen edut tulevat esille. Jos dynamiikan hallinta ja kompressori ovat lukijalle uusia käsitteitä, suosittelen tutustumaan artikkelisarjan ensimmäiseen osaan.

Dynamiikka ja monikaistaiset työkalut

Puhuttaessa musiikin tuottamisesta, monikaistaisuudella (multiband) tarkoitetaan käytössä olevan taajuusalueen ”pilkkomista” yhteen tai useampaan osaan. Perinteisistä, koko taajuusaluetta prosessoivista efekteistä puhutaan vastaavasti ”laajakaistaisina” tai ”yksikaistaisina” (eng. ”wide band” tai ”single band”).

Monikaistaisuuden avulla tietty efekti, esimerkiksi dynamiikan muokkaaminen, voidaan siten kohdistaa vain halutulle taajuusalueelle:

Monikaistainen kompressori eli multiband compressor mahdollistaa taajuusalueen jakamisen yhteen tai useampaan osaan. Esimerkiksi kompressointi voidaan kohdistaa paljon tarkemmin, ja näin ainakin teorissa saavuttaa huomaamattomampi lopputulos. Esimerkkinä Fabfilter Pro-MB

Vielä 2000-luvun alkupuolella tämäntyyppiset työkalut oli suunnattu vain masterointiin, eli valmiin stereomiksauksen prosessointiin miksauksen loppuvaiheessa. Syynä tähän oli yksinkertaisesti se, että useampien multiband -efektien käyttäminen yhtä aikaa oli sen aikaisten prossujen laskentatehon ulottumattomissa. Tänä päivänä tilanne on kuitenkin toinen, ja prosessoreiden kapasiteetti mahdollistaa myös yksittäisten instrumenttien monikaistaisen käsittelyn vaivattomasti.

Multiband -työkaluilla on usein mahdollista saavuttaa luonnollisempi soundi erityisesti sellaisten instrumenttien kohdalla, jotka operoivat laajalla taajuusalueella (esimerkiksi piano, elektroniset bassosoundit, laulu jne.), puhumattakaan instrumenttiryhmien dynamiikan hallinnasta. Syy on yksinkertaisesti se, että soundien sävyä on helpomi korjailla läpinäkyvästi kun efekti voidaan kohdistaa vain tietylle ”ongelma-alueelle”.

Artikkelin loppuosassa annettaan muutamia esimerkkejä monikaistaisen kompressorin käytöstä.

Filttereiden vaikutus äänelaatuun

Puhuttaessa monikaistaisuudesta on syytä mainita, että yleisesti ottaen taajuuskaistan pilkkominen tarpeettoman moneen osaan ei ole äänenlaadun kannalta hyvä asia – signaalitie tulisi säilyttää mahdollisimman puhtaana niin analogisessa kuin digitaalisessakin studiossa.

Varsinkin vanhemman sukupolven monikaistaiset kompressorit, kuten esimerkiksi Waves C4, lisäävät aina vakiomäärän taajuuskaistoja sille kanavalle, jolle ne on asetettu.

Modernit dynaamiset EQ:t ja monikaistaiset kompressorit mahdollistavat sen sijaan kaistojen määrän ja leveyden vapaan asettamisen, mikä on poikkeuksetta parempi menetelmä.

Esimerkkejä moderneista toteutuksista ovat esimerkiksi Fabfilter Pro-MB, Izotope Ozone 7, Waves F6 sekä ilmainen TDR Nova

Dynaaminen eq

Monikaistaisen kompressorin ohella on olemassa toinenkin monikaistainen efektityyppi, ns. dynaaminen eq (eng. ”dynamic eq”). Käytännössä puhutaan lähes samasta asiasta, sillä dynaamisen eq:n perusperiaate on saman kaltainen: taajuuskaista jaetaan ensin haluttuihin osiin, minkä jälkeen näiden kaistojen dynamiikkaa muokataan eri tavoin. Erona multiband compressoriin on, että nimensä mukaisesti dynaaminen eq mahdollistaa signaalin filtteröinnin myös tavallisen eq:n tavoin (ilman kompressointia).

Dynaaminen EQ on monikäyttöinen miksaustyökalu, joka yhdistää tavallisen eq:n ja monikaistaisen kompressorin toimintoja. Esimerkkinä tämän hetken kenties monipuolisin miksaustyökalu Izotope Ozone

Juuri monipuolisuus tekee dynaamisesta eq:sta usein kompressoria hyödyllisemmän efektin varsinkin miksausvaiheessa. Tämän tyyppisten vst-efektien tarjonta onkin lisääntynyt viime vuosina, mikä kertoo osaltaan dynaamisen eq:n tarpeellisuudesta myös kotistudioissa.

Itse asiassa käsitteenä ”dynaaminen eq” kuvaa osuvammin myös monikaistaisen kompressorin toimintaa. Allekirjoittaneelle juuri dynaamisiin eq -efekteihin tutustuminen avasi silmät monikaistaisten efektien hyödyllisyydelle, ja havainnollisti konkreettisesti kuinka niiden käytöstä on hyötyä arkipäivisissäkin miksaustilanteissa, eikä ainoastaan masteroinnissa.

Esimerkkejä monikaistaisesta dynamiikan hallinnasta miksaamisessa

Seuraavassa esitellään muutamia miksaukseen liittyviä tilanteita, joissa dynamiikan muokkaaminen taajuuskaistakohtaisesti on hyödyllistä. Esimerkeissä on käytetty Fabfilterin Pro-MB:tä, mutta luonnollisesti saman tyyppiset temput onnistuvat myös muilla monikaistaisilla työkaluilla, esimeriksi ilmaisella TDR Novalla.

Ääninäytteet kannattaa ladata esim. omaan sekvensseriin ja kuunnella tiedostoja rinnakkain – erot soundissa eivät ole dramaattisia. Suosittelen myös analysointityökalujen käyttöä, jotta tarkemmat erot soundeissa tulevat selkeämmin ilmi.

Basson ja bassorummun yhteensovittaminen

Biitti ja baseline ensin ilman multiband compressoria – bassorumpu ja basso taistelevat samasta taajuusalueesta:

Baseline on kompressoitu sidechainilla bassorumpuun – bassorumpu erottuu paremmin, ja ”hengittää” basson ja biitin kanssa selkeämmin. Monikaistaisuuden ansiosta kuitenkin vain basson alimmat taajuudet reagoivat bassorumpuun, mikä säilyttää basson ylätaajuudet ennallaan:

Laajan taajuusalueen kontrollointi

Tässä ambient äänimaisemassa on päällekkäisiä soundeja, jotka kaikki käyttävät laajaa taajuusaluetta. Hetkittäin esiin nousee ikäviä korostumia, jotka kaipaavat balansointia:

Kompressoitu versio ei eroa dramaattisesti, mutta soundi on paremmin kasassa eikä ailahtele yhtä voimakkaasti:

Yksittäisen instrumentin muokkaus

Edellinen esimerkki sopii myös yksittäisten instrumenttien muokkaamiseen: jos soundialue on laaja, ja siinä esiintyy hetkittäisiä korostumia, on monikaistainen kompressointi luonteva ratkaisu. Esimerkkinä keyboard soundi, jonka ylärekisterissä on rajusti dynamiikkaa:

Muokatussa versiossa on vähemmän taajuuskaistakohtaisia ”piikkejä”:

Nykyaikainen vaihtoehto sekvensserin automaatiolle

Modernit monikaistaiset työkalut ovat allekirjoittaneen kotistudiossa korvanneet monelta osion perinteisen automaation biisien miksaamisessa. Niiden avulla on helppo tasapainottaa monimutkaisempien soundien hetkittäisiä muutoksia biisin sisällä ilman, että esimerkiksi eq:n tai mikserin asetuksia tarvitsee erikseen automatisoida.

Tämä auttaa erityisesti siinä tyypillisessä tilanteessa, jossa biisin lopulliset soundit ja struktuuri eivät vielä ole valmiita. Eri syntikoita, efektejä ja sampleja voi helpommin kokeilla ja yhdistellä samalla kun monikaistainen kompressori tai dynaaminen eq huolehtii yleisen dynamiikan ja soundin tasapainosta. Toki biisin miksaamisen loppuvaiheessa tarvitaan automaatiota ja ”käsityötä”, mutta voin lämpimästi suositella monikaistaisiin työkaluihin sijoittamista ja niiden ottamista osaksi biisien miksaamista jo alkuvaiheessa.

Käytätkö omassa studiossasi monikaistaisa työkaluja? Voit kertoa omista kokemuksistasi jättämällä kommentin artikkeliin!

 

 

 

2 kommenttia artikkeliin “Dynamiikan hallinta 2/2 – Monikaistaiset työkalut”

  1. Moi! Hyvää settiä sulla täällä, kaikin puolin hyödyllistä infoa. Hatunnosto. Kompura-artikkelin ykkösosasta piti kyllä kommentoida rakentavasti yhtä yksityiskohtaa, kirjoitan kommentin tähän koska artikkeli on jo sen verran vanha ettei siihen voi kirjoittaa vastausta. Toivottavasti ei kuulosta liialta nillitykseltä 😉

    Kirjoitat artikkelin ykkösosassa: ”…joko vähentää äänenvoimakkuuden vaihtelua (”compression”) tai joskus korostaa sitä (”upward compression” tai ”expansion”).” On yleinen väärinkäsitys, että ”upward compression” tarkoittaa samaa kuin ekspansio, ts. korostaa äänenvoimakkuuden vaihteluja. Kompressio on aina kompressiota, oli sen suunta sitten ylös tai alas. Suunta on aina sen laukaisevaan parametriin nähden voimakkuuden vaihteluja vähentävä.

    ”Downward compression” on se kaikille tutuin, signaalin voimakkaimpien osien hiljentämistä. ”Upward compression” on puolestaan signaalin _hiljaisimpien osien voimistamista_ eli tietyn kynnysarvon alittavan signaaliosan boostaamista kompressointiparametrien mukaisesti. Toisin sanoen sen aikaansaama liike on myöskin äänenvoimakkuuseroja vähentävään suuntaan.

    Samaan tapaan ekspansio on aina ekspansiota suunnasta riippumatta. ”Upward expansion” on signaalin voimakkaimpien osien voimistamista entisestään, ”downward expansion” on hiljaisimpien osien vaimentamista vieläkin hiljaisemmiksi.

    1. Hei,

      kiitokset tarkennuksista – eksoottisempien termien kanssa tarvitaan aina kustannustoimittajan apua! Korjasin artikkelin termin kuntoon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *