EQ cheatsheet

Tutoriaalin sijaan tässä artikkelissa tarjotaan Kotistudio -blogin lukijoille visuaalinen infokortti, “EQ Cheatsheet”, jonka avulla aloittelevan musiikin tekijän on havainnollisempaa päästä alkuun eq:n käytössä sekä miksaamisessa. Voit ladata infokortin omalle koneellesi artikkelin lopusta löytyvän linkin takaa.

Äänen sävyn ja taajuusalueiden suhde

Varsinkin musiikin tekemisen alkuvaiheessa eq:n käyttö saattaa tuntua hakuammunnalta – mistä voi ylipäätään tietää mitkä ovat “oikeat” ja “tarpeelliset” muutokset, joita eq:n avulla pitäisi tehdä? Ennen kuin miksaaminen muuttuu tutummaksi, on hedelmällisempää  keskittyä tarkkojen taajuuksien ja hertsien sijasta biisin äänensävyyn sekä niihin taajuusalueisiin, jotka vaikuttavat biisin fiilikseen joko positiivisesti tai negatiivisesti.

Toki biisien välisiä eroja esiintyy, ja usein löytyy hyvinkin spesifisiä alueita joita eq:n avulla täytyy korjata tapauskohtaisesti (esim. äänitystavasta ja -paikasta johtuvat seikat). On kuitenkin yleistä, että esimerkiksi 250-500 hertsin alueella on useasti turhaa energiaa (englanniksi “muddiness” tai “boxiness”), ja että 8 kilohertsin tienoilla on varsinkin elektronisessa musiikissa liikaa terävyyttä (“sibilance”, “piercing”).

Vuosikymmenten varrella tuottajat ja miksaajat ovat antaneet näille “avaintaajuuksille” erilaisia adjektiiveja, joita tänäkin päivänä käytetään kuvaamaan biisien soundia ja mahdollisia ongelmakohtia tuottajan näkökulmasta. Kotistudio EQ Cheatsheet -infokortin avulla voit jäsentää oman biisisi soundia, ja ohjata sitä kohti haluttua lopputulosta.

Infokortin soveltaminen omassa studiossa

Hyvä tapa käyttää infokorttia on ensin hankkia omalle koneelle jokin kaupallisesti tuotettu ja masteroitu biisi (mieluiten häviöttömässä eli ns. lossless -muodossa), joka edustaa omaa musiikkigenreäsi. Tuo biisi sen jälkeen sekvensseriin ja kokeile sitten muokata infokortissa mainittuja taajuusalueita eq:n avulla. Miltä kuulostaa, jos esimerkiksi boostaat 8 kilohertsin aluetta 6 desibeliä? Entä jos leikkaat 60 hertsin kohdalta 8 desibeliä?

Kun olet tutustunut taajuusalueiden ominaispiirteisiin, voit sen jälkeen tehdä saman omalle biisillesi, ja verrata sen soundia kaupalliseen referenssimateriaaliin. Jatkossa ongelma-alueiden tunnistaminen muuttuu helpommaksi, kun osaat yhdistää biisin äänensävyn ja siihen vaikuttavat taajuusalueet toisiinsa!

Vertaa biisien soundia samalla äänenvoimakkuudella

Kun vertaat referenssimateriaalin soundia omiin biiseihisi, muista tehdä vertailut samalla äänenvoimakkuudella!

Kaupallisesti masteroidun biisin äänenvoimakkuus saattaa olla jopa 5-10 desibeliä korkeampi kuin omassa biisissäsi, varsinkin jos et vielä ole laittanut master-kanavalle limiteriä. Kannattaa siis tiputtaa referenssibiisin äänenvoimakkuutta niin paljon, että se on samalla tasolla oman biisisi kanssa.

Äänenvoimakkuuden ollessa samalla tasolla sinun on helpompaa keskittyä soundillisiin eroihin ilman, että huomiois kiinnittyy äänenvoimakkuuden vaihteluun – ihmiskorva pitää useimmiten voimakkaampaa soundia parempana!

Lisää aiheesta: Crafting Loud Mixes That Sound Great

Infokortin sisältö

• Musiikin tuotannossa merkityksellisimmät taajuusalueet sekä niiden yleisnimet englanniksi
• Soundin ominaispiirteiden sijoittuminen taajuusjakaumassa
  • Vihreä: Taajuusalueen positiiviset vaikutukset soundiin (kun balanssi on kunnossa)
  • Violetti: Mitä negatiivisia piirteitä ko. taajuusalue vahvistaa (ollessaan liian korostunut)
• Pianon äänialan sijoittuminen ihmisen kuuloalueelle (koskettimisto alareunassa)
• Stereoinformaatio suhteessa taajuusjakaumaan (keltainen kuvaaja)
  • Biisien tärkein stereoinformaatio tulisi sijaita keskitaajuuksilla
  • Matalimmat äänet tulisi aina miksata “monoksi”
  • Myös korkeimpien taajuuksien stereokuvaa kannattaa tarkkailla tapauskohtaisesti

Lataa Kotistudio EQ Cheatsheet