Groove
Digitaalisessa studiossa kaikki tapahtuu tarkasti ja ennustettavasti, ilman sattumaa ja yllätyksiä. Luonnollisten äänten ja akustiikan ominaispiirteisiin kuuluu kuitenkin oleellisena osana satunnaisuus ja variaatio, ja musiikissa näitä ominaisuuksia kaivataan erityisesti rytmin osa-alueella. Tässä artikkelissa esitellään tapoja elävöittää digitaalisten biittien rytmiikkaa, ja tuoda mukaan luonnollista fiilistä.
Kun puhutaan musiikista, sen soittamiseen ja kuunteluun liittyy oleellisena osana groove. Enemmistö kuuntelijoista havaitsee nopeasti onko musiikillisessa esityksessä tai tallenteessa hyvä groove vai ei, vaikka monikaan ei välttämättä osaa tarkemmin eritellä mistä se johtuu. Ovatko biisit yksinkertaisesti melodialtaan tai sovitukseltaan niin hyviä, että ne kolahtavat kympillä? Vai ovatko soittajat onnistuneet omalla tulkinnallaan synnyttämään jotain uniikkia ja aikaa kestävää?
Osatekijöitä on varmasti useita, mutta yksi tärkeimmistä on eriasteinen satunnaisuus eli ennakoitavuuden puuttuminen. Hyvät soittajat osaavat mukautua esitystilanteessa muun bändin tekemisiin, ja jokainen livenä soitettu biisi alkaa “elää omaa elämäänsä” heti alkutahdeista lähtien:

Kuten soitetussa musiikissa, myös luonnossa esiintyvät äänet ovat aina “satunnaisia” eli uniikkeja: kahta samanlaista aaltoa tai tuulenpuuskaa ei esiinny, vaan niissä on aina pientä vaihtelua. Koska olemme evoluutiomme varrella kasvaneet pääasiassa luonnon äänten ympäröimänä, ihmisen aivot tylsistyvät nopeasti tautologisiin ja muuttumattomiin ääniin ja kaipaavat vaihtelevuutta akustiseen ympäristöönsä. Tästä syystä myös digitaalisesti tuotetussa musiikissa on syytä kiinnittää huomiota ennustettavuuden välttämiseen. Absoluuttisen tarkkuuden sijasta sopiva-annos elävyyttä ja vaihtelua auttaa tekemään musiikista mielenkiintoisempaa kuunneltavaa!
Groove ja digitaalinen kotistudio
Vaikka digitaalista studiota leimaakin pohjimmiltaan säännöllisyys ja ennustettavuus, tarjoavat nykyaikaiset sekvensserit useita käteviä apuvälineitä satunnaisuuden ja “live-fiiliksen” jäljittelyyn. Seuraavassa esitellään kolme menetelmää, joiden avulla robottimaisinkin kotituottaja pääsee alkuun grooven löytämisessä…
Quantization
Kvantisointi (eng. quantization) tarkoittaa tallennetun nuotti-informaation ajoituksen korjaamista joko reaaliajassa tai jälkikäteen. Alun perin kvantisointi oli hyvin yksinkertainen toimenpide, joka yleistyi erilaisten rumpukoneiden toiminnallisuutena: soitettu MIDI-informaatio yksinkertaisesti korjattiin oikeaksi. Lopputuloksena oli 100% täydellinen ajoitus ilman heittoja ja virheitä nauhoituksen jäljiltä.

Nykypäivänä kvantisointi ei rajoitu pelkkään MIDIin, vaan suurin osa sekvenssereistä osaa mysö kvantisoida ääniraitoja ikäänkuin ne olisivat nuotti-informaatiota (eng. audio quantization). Äänen kvantisoinnin avulla esimerkiksi studiossa nauhoitettu live-rumpalin soittama biisi voidaan jälkeenpäin pakottaa täysin biittiin. On sitten kokonaan eri asia, kuinka miellyttävältä robottimaisen tarkka soittaminen kuulostaa…
Less is more
Kun haluat korjata itse nauhoittamaasi biittiä tai melodiaa, 100% kvantisointia ei useimmiten tarvitse käyttää. Jo 60-80% voimakkuus riittää usein korjaamaan suurimmat heitot, mutta säilyttää kuitenkin osan alkuperäisestä fiiliksestä.
Valmiit groovet käyttöön omiin biiseihin
Siinä missä perinteinen kvantisointi on suunniteltu vain virheiden korjaamiseen, groove quantization on nimensä mukaisesti apuväline svengin ja fiiliksen tuomiseen elottomalta kuulostavaan mekaaniseen biittiin. Idea on yksinkertaisen nerokas: valitaan jokin lähdemateriaali (ääni- tai midi-tiedosto), poimitaan siitä iskujen ajoitukset ja käytetään niitä ikäänkuin master-raitana johon mitkä tahansa olemassaolevat midi- tai ääniraidat voidaan pakottaa.
Esimerkiksi vanhoja rap-biittejä sämpläämällä jokainen voi rakentaa oman salaisen groove-arkistonsa, ja käyttää näitä mallipohjia omien biittiensä elävöittämiseen.
Lähes kaikissa sekvenssereissä on nykyään toiminnot omien groove-templaattien tekemistä varten. Useimmiten tarvitset vain muutaman tahdin mittaisen ääni- tai midi-tiedoston, ja voit tallentaa sen uutena groove-templaattina tulevaa käyttöä varten.

MPC Groove
Kenties tunnetuin esimerkki grooven ja kvantisoinnin yhdistelmästä ovat Japanilaisen Akain valmistamat klassiset MPC-rumpukoneet. Näissä laitteissa oli mahdollista kvantisoida biitin ajoitus kohdilleen, ja samalla kertaa lisätä mukaan haluttu määrä swingiä.
Nämä asetukset ovat jääneet elämään myös digitaalisiin kotistudioihin, sillä monissa sekvensserisoftissa mpc-groovet tulevat mukana ja niitä voi vapaasti soveltaa omiin biiseihin!
Löydät lisätietoja Akain klassikoista mm. Wikipediasta: Music Production Controller
Roger Linnin suunnittelemat rumpukoneet olivat Akain tuotteiden edeltäjiä – voit lukea hänen haastattelunsa Attack Magazinessa: Roger Linn On Swing, Groove & The Magic Of The MPC’s Timing
Elävyyttä satunnaisuudella
Kuten artikkelin alkupuolella mainittiin, live-musiikkiin ja soittamiseen yleensäkin liittyy aina pieni määrä satunnaisuutta ja vaihtelua. Helppo ja nopea tapa simuloida tätä “luovaa kaaosta” on tuoda biisin eri elementteihin mukaan satunnaisuutta sekvensseriohjelmiston työkaluilla. Eri softat tarjoavat tähän hieman erilaisia vaihtoehtoja, mutta parhaimmillaan kaikkia MIDI-raidan ominaisuuksia (ajoitus, pituus, voimakkuus, artikulaatio) voidaan satunnaistaa halutulla vaihteluvälillä.
Pienen vaihtelun mukaan tuominen on hyvä idea varsinkin sellaisissa rytmisissä elementeissä, jotka tukevat varsinaista komppia ja biittiä (esimerkiksi hihatit, clapit ja symbaalit). Sen sijaan esimerkiksi bassorummun voimakkuuden tai ajoituksen satunnaistaminen saattaa vaikuttaa biisiin liian dramaattisesti, ja hankaloittaa miksaamista.
Esimerkkejä grooven tuomisesta kotistudioon
On aika soveltaa äsken käsiteltyjä menetelmiä käytännössä! Seuraavissa esimerkeissä käytetään satunnaisuutta sekä erilaisia groove-templateja tekemään mekaanisesta biitistä svengaavampi ja luonnollisempi.
Satunnaisuutta hihat-raidalle
Pelkät haitsut ennen kvantisointia:
Muokattu versio, jossa satunnaisuutta voimakkuuksissa ja ajoituksissa:
Svengiä rumpukomppiin
Biitti ennen groove quantize -toimintoa:
Svengaavampi versio, jossa takapotkua enemmän:
Koko biitti ennen ja jälkeen
Tässä koko looppi ennen muutoksia – mukana nyt myös kitara ja basso. Biitti on fiilikseltään ihan OK, mutta alkaa kuulostaa elottomalta pienen kuuntelun jälkeen:
Nyt mukana satunnaisuutta ja groove quantizella lisättyä svengiä. It’s groovy baby!
Kuten esimerkeistä huomaa, yksittäiset muutokset eivät ole suuria, mutta kun ne yhdistetään on muutos fiiliksessä ainakin allekirjoittaneen mielestä selvästi kuultavissa, ja vaivan arvoinen!
Älä jää hiiren vangiksi
Vaikka tässä artikkelissa on esitelty tekniikoita “keinotekoisen” grooven tuottamiseen, ei kuitenkaan kannata unohtaa palkitsevinta tapaa tuottaa musiikkia: hiiren kliksuttelun sijaan nauhoita omat biitit ja melodiat livenä!
Vaikket olisikaan koskaan soittanut rumpuja, pienellä harjoittelulla ja sopivalla midi-kontrollerilla opit nopeasti kuinka homma toimii. Grooven todellinen lähdehän on aina tuolin ja pöydän välissä…