Miksaamisen perusteet – Cheatsheet & esimerkkiprojektit

Tässä artikkelissa käsitellään miksaamisen työnkulkua yleisellä tasolla, sekä tarjotaan lukijoille visuaalinen ”Kotistudio Mixing Cheatsheet” -infokortti ja esimerkkiprojektit Abletoniin, FL Studioon ja Studio Oneen.

Miksaamisen perusasiat ovat viime aikoina tulleet allekirjoittaneelle ajankohtaisiksi omien biisien työstämisen kautta, joten tuntui luonnolliselta käsitellä miksaamista myös täällä blogin puolella.

Kuinka miksaamisen yleisiä periaatteita voisi havainnollistaa ja selittää aloittelevan tuottajan näkökulmasta? Päätin lähestyä aihetta visuaalisesti, ja koostin Kotistudion lukijoille visuaalisen infokortin, jonka avulla miksaamisen työnkulkua on toivottavasti helpompaa lähestyä. Artikkelin liitteenä on myös esimerkkiprojektit yleisimmille sekvensseri-ohjelmistoille, joiden avulla lukijat voivat tutustua artikkelin teemoihin käytännössä. Linkit infokorttiin & projektitiedostoihin löytyvät artikkelin lopusta.

Tavoitteena on siis tarjota aloitteleville kotituottajille vinkkejä ja inspiraatiota omien projektien miksaamiseen. Toivottavasti blogin lukijat pääsevät näin nopeammin alkuun omien biisien hiomisessa julkaisukuntoon!

Kohti suunnitelmallisempaa miksausta

Kun puhutaan miksaamisesta yleisellä tasolla, tietyt yleiset asiat ovat yhteisiä genrestä ja biisin tyylistä riippumatta:

  • Instrumenttien roolien jakaminen: mitkä biisin elementit ovat suurimmassa roolissa, ja hallitsevat eri taajuusalueita
  • Biisin elementtien sijoittelu stereokuvassa, ja tilavaikutelman luominen
  • Erikoistehosteet ja muut ”ei-musikaaliset” elementit
  • Biisin tyyli ja yleinen soundi: rauhallinen vai menevä, lämmin vai kliininen jne.

Nämä yleiset valinnat koskevat kaikenlaista musiikkia dubstepista barokkimusiikkiin ja siltä väliltä: jonkinlainen miksaamisen suunnitelma siis tarvitaan aina, jotta biisin miksaaminen olisi ylipäätään mahdollista. Toisin sanoen, suunnitelmallinen miksaaminen mahdollistaa biisin tarinan kertomisen kuulijalle mahdollisimman luontevasti.

Tässä artikkelissa pyritään havainnollistamaan ja toivottavasti selkeyttämään tätä prosessia aloittelevaa kotituottajaa silmälläpitäen: artikkelin liittenä on visuaalinen infokortti (ns. ”cheatsheet”) miksaamisen apuvälineeksi, sekä erilliset projektitiedostot Ableton Live, FL Studio ja Studio One -ohjelmistoille.

Seuraavassa esitellään infokortin sisältöä ja miksaamisen työnkulkua tarkemmin.

Miksaamisen infokortti: inspiraatio & apuväline aloittelevalle kotituottajalle

Infokortissa esitetään ikäänkuin ”kartta” yleisestä miksaamisprosessista sekvensseriohjelmiston sisällä:

Kotistudio Mixing Cheatsheet – Lataa kuvatiedosto: FullHD  -versio (1920 x 1080) tai 4K -versio (3840 x 2160)

Yläoassa ovat instrumenttien tyypin mukaan muodostetut ryhmäkanavat, alaosassa biisin kaikille instrumenteille yhteiset efektikanavat sekä master-kanava ja sen efektit. Mukana on myös ns. sidechain -kompressorikanava, jota voidaan käyttää esimerkiksi bassorummun ja basson yhteensovittamiseen.

Ryhmäkanavien yhteydessä on kuvattu signaalitien kulku efektikanaville (punainen), sekä itse ryhmäkanavilla yleisimmin käytetyt efektit (limitteri, eq, puhdas eli ei-analogimallinnettu kompressori).

Instrumenttien ryhmäkanavat

Miksaamisen nyrkkisääntö on, että mikään raita ei mene suoraan master-kanavalle, vaan kaikki biisin eri instrumentit ”niputetaan” yhdelle ryhmäkanavalle (eng. ”bus channel” tai ”group channel”). Luonnollisesti omaan projektiin kannattaa tehdä lisää ryhmiä tarpeen mukaan (esim. kaikki vokaalit ”Vocals” kanavalle jne.).

Sen lisäksi että tämä työnkulku helpottaa biisin organisointia, on sen tärkein hyöty biisin soundin yhtenäistäminen: kun ohjaat esimerkiksi kaikki rummut saman kompressorin läpi, sulautuvat ne paremmin toisiinsa.

Tärkein asia on lisätä jokaiselle ryhmäkanavalle oma kompressori miedoilla asetuksilla (sekvensseristä tai vst-kompressorista löytyy usein valmiina ”Drum Bus” tai ”Gentle Mastering” -asetus joka toimiii hyvänä lähtökohtana), sekä luonnollisesti eq jolla voit säätää instrumenttiryhmän soundia tapauskohtaisesti.

  • Drums
    • Kaikki biisin perkussiiviset elementit ohjataan tähän ryhmään
    • Jos rummuissasi on paljon dynamiikkaa (äänenvoimakkuus vaihtelee radikaalisti biisin kuluessa), limitteri on hyvä lisätä ensimmäiseksi ehkäisemään piikkejä
      • EQ ja ”puhdas” (digitaalinen, ei analogimallinnettu) kompressori ovat tärkeimmät efektit
    • Saturaatio/analoginen särö tuo lisää menevyyttä jos tarvetta on (voit myös ohjata Crush tai Smash -kanaville)
  • Bass
    • Bassot, eli kaikki biisin matalat äänet
    • Kannattaa kokeilla sidechain -kompressointia bassorummun kanssa, ja valita kumpi ”dominoi” biisin alakertaa – basso vai bassorumpu?
  • Synth, Lead jne.
    • Biisin muut instrumenttiryhmät, kuten esimerkiksi syntikat, padit ja vokaalit
    • Kaikista kannattaa erikseen leikata bassot pois miedolla filtterillä
    • Ohjaa tarpeen mukaan efektikanaville (esim. Room ja Hall)
    • Sidechainin käyttö on usein hyödyllistä, esim. kahden lead-soundin tai vokaalin ja leadin erottelussa
  • SFX
    • Jos biisissäsi käytetään erikoistehosteita esim. introssa tai nostatusvaiheessa, ne kannattaa kaikki ohjata omalle kanavalleen
    • Yleisenä sääntönä taas kerran bassot pois, ja limitteri & kompressori pitämään huolta dynamiikasta

Yhteiset efektikanavat

Sen sijaan, että lisäät esimerkiksi reverbin yksitellen kaikille instrumenteille, biisin yleiset efektit kannattaa perustaa omille kanavilleen, joihin eri instrumentteja voidaan tapauskohtaisesti ohjata tarvittava määrä. Tämä paitsi säästää prosessoritehoa, myös parantaa biisin äänimailman yhtenäisyyttä.

  • Reverb-kanavat ”Room” ja ”Hall
    • Infokortissa on esimerkkinä kaksi eri kokoista reverbiä: ”Room” ja ”Hall”. Näistä pienempi eli huone sopii vaikkapa rummuille, ja isompi halli taas vaikkapa syntikoille ja erikoistehosteille.
    • Voit ihan hyvin käyttää molemmissa samaa efektiä tai vst-plugaria, muutat vain asetukset vastaamaan pientä ja isoa tilaa. Tähän löytyy usein myös valmiit presetit!
    • Molemmista kannattaa leikata alimmat taajuudet pois eq:lla, jotta ei astuttaisi basson ja bassorummun taajuusalueelle.
  • Analogista säröä: Crunch
    • Analoginen särö tekee monista instrumenteista iskevämpiä ja elävämpiä, varsinkin pienissä määrin. Jos biisissäsi on tarvetta värittyneemmälle soundille, voit ohjata halutut instrumentit valitsemasi analogimallinnetun särön tai kompressorin/eq:n läpi.
    • Tämän tyyppisiä efektejä ei välttämättä löydy kaikista sekvenssereistä, varsinkin jos sinulla on käytössäsi edullisempi perusversio. Tässä tapauksessa voit kokeilla ensialkuun jotain ilmaista plugaria
  • Läskiä soundia rinnakkaisella kompressoinnilla: Smash
    • Moni rumpukomppi tai bassosoundi saattaa hyötyä ns. rinnakkaisprosessoinnista (eng. ”New York compression” tai ”parallel compression”), mikä tarkoittaa että esimerkiksi biisin rummut ohjataan erillisen, aggressiiviseksi asetetun kompressorin kautta. Pointtina on, että tästä ”liiskatusta” soundista sekoitetaan vain osa takaisin biisiin. Voit lukea lisää aiheesta kompressointia käsittelevästä artikkelista.

Master -kanava

Tuottajien keskuudessa on eri ammattikuntia sen suhteen, mitä efektejä master kanavalla tulee tai saa olla. Osa ei halua laittaa sinne mitään, osa taas lisää jopa monikanavakompressorin yms. valmiiksi paikalleen ennen miksaamista.

Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että eq (yleistä hiensäätöä varten) sekä limitteri (suojaamaan korvia) ovat käytännössä välttämättömiä. Varsinainen miksaaminen ja soundin muokkaus tulisi kuitenkin tapahtua jo aiemmin: jos huomaat tekeväsi radikaaleja muokkauksia master-kanavalla (esimerkiksi isoja eq-muutoksia), on usein kätevämpää tehdä muutoksia signaalitien alkupäässä. ”You can’t polish a turd”, niin kuin sanonta kuuluu…

Allekirjoittaneen kokemus on osoittanut, että miedoille asetuksille säädetty laadukas kompressori on mukava lisä master kanavalla, eq:n ja limitterin välissä. Tärkeää on kuitenkin antaa sen asetusten olla rauhassa koko miksaamisprosessin ajan, koska korvasi ovat jo tottuneet kompressorin tuottamaan soundiin miksausprosessin alusta saakka.

Havainnollisuuden vuoksi esimerkkiprojekteissa on master-kanavalle laitettu  monikanavakompressori – jos nappaat sen pois päältä, huomaat varmasti miten dramaattinen vaikutus sillä on soundiin! Parempi siis pitää radikaalit efektit mukana alusta saakka, jos niitä aikoo käyttää miksausvaiheessa.

Kotistudio Mixing Cheatsheet

Jos osa artikkelista on mennyt hieman yli hilseen, ei hätää – pääset kokeilemaan asioita käytännössä lataamalla koneellesi visuaalisen infokortin, sekä esimerkkiprojektit zip-muodossa!

Lataa kuvatiedosto: FullHD  -versio (1920 x 1080) tai 4K -versio (3840 x 2160)

Kotistudio Mixing Cheatsheet

Lataa esimerkkiprojektit

Tein esimerkkiprojektit Ableton Livelle, FL Studiolle sekä Studio Onelle. Linkit zipattuihin projektitiedostoihin löytyvät alapuolelta.

Lue tämä ennen kuin lataat:
  • Esimerkeissä on hyödynnetty vain ohjelmistojen mukana tulevia sampleja ja efektejä.
  • Zippien sisällä on pelkkä projektitiedosto, ei sampleja
  • Esimerkit eivät vastaa 100% infokortin signaalitietä, mutta yleinen konsepti on sama
  • Lataamalla tiedostot sitoudut käyttämään niitä omalla vastuullasi. Kotistudio ei vastaa tiedostojen mahdollisesti aiheuttamista haitoista sinulle tai omaisuudellesi.

Ableton Live 10 (Standard)

Lataa ZIP

FL Studio 20 (Producer Edition)

Lataa ZIP

Studio One 4 (Professional)

Lataa ZIP

Mikäli sinulla on hankaluuksia avata tiedostoja, jätä kommenttisi artikkeliin tai ota yhteyttä info@kotistudio.fi.

Tuotteliasta tulevaa vuotta Kotistudion lukijoille!

Tämän artikkelin myötä Kotistudio toivottaa kaikille antoisia miksaushetkiä, sekä erinomaista tulevaa vuotta! Palaamme asiaan uusien artikkelien merkeissä 2019…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *