Musiikin visualisointityökalut

VST-maailmasta löytyy runsaasti taajuusjakaumaa, äänenvoimakkuutta sekä stereokuvaa visualisoivia työkaluja. Artikkelissa havainnollistetaan näiden työkalujen yleisimpiä käyttökohteita, sekä esitellään Kotistudion testaamia softatyökaluja musiikin visuaalisen analysointiin.

Monelle kotituottajalle isona haasteena on tunnistaa ja kompensoida oman studiotilan akustiikan puutteita. Olemme saattaneet satsata merkittäviäkin summia laadukkaaseen äänikorttiin ja kaiuttimiin, mutta loppujen lopuksi olemme silti makuuhuone- tai olohuonestudiomme akustiikan armoilla.

Mitä siis neuvoksi, jos pelkästään musiikille omistetun tilan rakentaminen tai vuokraaminen ei ole mahdollista? Erilaisia hardware-ratkaisuja tähän on toki olemassa, kuten laadukkaiden studiokuulokkeiden käyttäminen, tai erilaisten huonekorjainten soveltaminen musiikin tuottamisessa. Näiden ”järeämpien” keinojen ohella on tarjolla toinenkin näkökulma: voi olla paikallaan tutustua erilaisten analysointipluginien käyttämiseen oman musiikin tekemisen apuvälineenä.

Musiikin visualisointityökalut miksaamisen avuksi

VST-maailmassa on runsaasti tarjontaa erilaisten reaaliakaisten analysointityökalujen suhteen. Karkeasti ottaen eri vaihtoehdot voidaan jakaa kolmeen kategoriaan:

  1. äänen taajuusjakaumaa eli spektriä mittavat työkalut (engl. spectrum analyzer/meter)
  2. äänenvoimakkuutta mittaavat työkalut (loudness meter, peak meter)
  3. stereokuvaa mittaavat työkalut. (goniometer, stereoscope, correlation meter)

Harrastajan näkökulmasta on ilahduttavaa todeta, että saatavilla on useita ilmaisia ja laadukkaita työkaluja jokaiseen edellämainittuun käyttötarkoitukseen.  Myös useissa moderneissa VST-efekteissä (lähinnä EQ:t ja kompressorit) on mukana omat analysointityökalut.

Seuraavassa esitellään muutamia Kotistudion testaamia vaihtoehtoja musiikin visuaaliseen analysointiin. Olen listannut kaikista kolmesta kategoriasta ilmaisen ”must have” vaihtoehdon, sekä tarvittaessa ”järeämmän” kaupallisen vaihtoehdon.

Kannattaa myös tutustua oman sekvensseriohjelmiston työkaluihin, sillä yleisimpien ohjelmistojen mukana toimitetaan yleensä ainakin perustasoiset välineet musan visualisointiin.

1. Taajuusjakauman eli spektrin visualisointityökalut

Ilmainen Voxengo SPAN on kenties hyödyllisin koskaan julkaistu ilmainen VST-efekti. Maksullisessa versiossa on mahdollista tarkastella usean eri kanavan spektrejä yhtä aikaa.
Voxengo SPAN on kenties hyödyllisin koskaan julkaistu ilmainen VST-efekti, jonka tulisi kuulua jokaisen kotituottajan perusvarustukseen – kaikki oleellinen näkyy selkeästi yhdessä ikkunassa. Maksullisessa plus-versiossa on vielä enemmän ominaisuuksia.   www.voxengo.com

Äänen taajuusjakaumaa mittaavat työkalut (spectrum analyzer) ovat varmasti useimmille tuttuja. Yleisimpien sekvenssereiden mukana toimitetaan yleensä jonkinlainen spektrianalysaattori, ja moderneissa graafisissa EQ:issa on usein mukana reaaliaikainen analysointi.

Tämän tyyppiset työkalut ovat kullanarvoisia ääripäiden (erittäin matalien bassotaajuuksien sekä korkeiden suhinoiden) putsaamisessa – edullisemmat ja pienikokoiset studiomonitorit kun eivät useinkaan toista luotettavasti varsinkaan matalia taajuuksia.

Spektrin tutkimisesta on kuitenkin hyötyä myös yleisemmällä tasolla. Jos analysoit CD-laatuisia kaupallisesti masteroituja referenssiraitoja, ja vertaat niiden taajuusjakaumaa omaan biisiisi, saat usein viitteitä niistä taajuusalueista jotka ovat biisissäsi liian korostuneita.

Monissa EQ-efekteissä on sisäänrakennettu analysaattori, jonka avulla ongelmien nopea korjaaminen on helppoa. Esimerkkinä Fabfilterin erinomainen ProQ 2.
Esimerkkikuva korjaavasta EQ:n käytöstä – nuolilla merkityt alueet olivat liian korostuneita, ja niitä piti ”suitsia” ennen kompressointia. Useissa moderneissa EQ-plugineissa on sisäänrakennettu graafinen analysointi, jonka avulla ongelmien paikallistaminen on helppoa. Esimerkkinä Fabfilterin erinomainen ProQ 2, joka näyttää päällekkäin alkuperäisen ja muokatun spektrin. www.fabfilter.com

2. Äänenvoimakkuuden mittaaminen

Varsinkin kaupalliseen levitykseen tarkoitetun musiikin tulee nykypäivänä olla varsin äänekästä. Sopiva äänenvoimakkuus on kuitenkin paitsi genreen myös äänentoistolaitteisiin ja henkilökohtaisiin mieltymyksiin perustuva asia, joten ”korvakuulolta” arvioimisen sijasta aloittelevan kotituottajan on fiksumpaa tukeutua erilaisiin analysointimenetelmiin.

Yleistäen äänenvoimakkuudesta puhuttaessa halutaan tietää kaksi aspektia: mikä on teoksen hetkittäinen (peak) ja keskimääräinen (RMS) voimakkuus. Dynamiikalla tarkoitetaan näiden kahden arvon poikkeamaa: isompi dynamiikka tarkoittaa suurempaa eroa keskimääräisen ja hetkittäisen äänenvoimakkuuden välillä ja päinvastoin (esim. kompressori on nimensä mukaisesti työkalu dynamiikan vähentämiseen, so. ”kompressointiin”).

Monen sekvensseriohjelmiston mukana tulee oma työkalu äänenvoimakkuuden mittaamiseen. Esimerkkinä Presonus Studio Onen erinomainen Level meter www.presonus.com

Hyvä esimerkki dynaamisesta materiaalista on klassinen musiikki, jossa erot hiljaisten ja äänekkäiden kohtien välillä ovat joskus häiritsevän suuria. Huippuunsa kompressoitu EDM-mättö on vastaavasti hyvä esimerkki ei-dynaamisesta musiikista: KAIKKI ON TÄYSILLÄ.

Paras keino oman musiikin dynamiikan arviointiin on kuitenkin analysoida saman genren kaupallisia julkaisuja, ja valita tarkoituksenmukainen äänenvoimakkuus. Valaiseva listaus on esimerkiksi Dynamic Range Database -sivustolla.

Ilmainen Melda MLoudnessAnalyzer
Ilmainen Melda MLoudnessAnalyzer antaa paljon informaatiota äänenvoimakkuudesta niin reaaliajassa kuin suhteutettuna aiempaan voimakkuuteen. www.meldaproduction.com

 

Brainworx BXmeter
Brainworxin kätevä bxMeter näyttää biisin dynaamiikan erikseen omana keskipalkkina. Kuvassa neljä pluginia rinnakkain, kaikissa erilaiset mittausvaihtoehdot aktiivisina. www.plugin-alliance.com

 

Loudness wars

Digitaalisen musiikkituotannon sivutuotteena 90-luvulla käynnistyi ns. loudness war eli ”kenen biisi soi kovemmin” -kilpajuoksu. Tuotantoteknologian kehitys mahdollisti biisien miksaamisen yhä korkeammalla keskimääräisellä äänenvoimakkuudella, mikä auttoi herättämään kuluttajien huomiota ja myymään levyjä.

Valitettavasti samalla biisien dynaaminen alue pieneni yhä enemmän, jolloin musiikin kuuntelu laadukkaammilla äänentoistolaitteilla alkoi muuttua nautinnosta kidutukseksi. Dynaamisemman musiikin puolesta on yritetty taistella mm. erilaisten standardien avulla, mutta pääosin melko laihoin tuloksin.

Jokainen kotituottaja valitsee luonnollisesti omat taistelunsa, mutta kannattaa muistaa että musiikkia kulutetaan nykyään varsin erilaisilla laitteilla – äänenvoimakkuuden maksimointi saattaa vieroittaa enemmän kuuntelijoita kuin sopivan dynamiikan säilyttäminen!

3. Stereokuvan analysointi ja kuvantaminen

Stereokuvan tehokas käyttö on avainasemassa, kun halutaan saada biiseistä isomman ja ammattimaisemman kuuloisia. Usein myös samasta taajuusalueesta kamppailevat instrumentit voidaan sovittaa paremmin biisin sisälle, jos osa ääni-informaatiosta ohjataan enemmän sivuille ja osa taas keskelle stereokuvaa.

Stereokuvan tiedostaminen on erityisen tärkeää, jos käytät omassa studiossasi kuulokkeita –  tiedän kokemuksesta, että kuuloketuottajan stereokuvan käyttö jää usein liian vähälle huomiolle!

Stereoinformaatiota kuvataan yleensä korrelaatiomittareilla (vrt. ylempänä esitellyt Voxengo SPAN sekä bxMeter joissa molemmissa näytetään -1/+1 asteikko), mutta visuaalisempi esitystapa auttaa joskus hahmottamaan tilannetta paremmin.

Flux stereo tool
Ilmainen Flux Stereo Tool v3 tarjoaa monipuoliset työkalut niin stereoinformaation analysointiin kuin sen muokkaamiseen. Mahdolliset vaiheongelmat on helppo paikallistaa keskellä olevan visualisoinnin avulla.  www.fluxhome.com
Nugen Audio Stereo tools
Nugen Audion softapakettiin kuuluu erinomainen kokoelma stereokuvan visualisointi- ja editointityökaluja. www.nugenaudio.com

Silmillä miksaaminen osaksi kotistudion työnkulkua

Kuten artikkelista on toivottavasti käynyt ilmi, erilaisia visualisointyökaluja on tarjolla runsaasti, ja niiden avulla on mahdollista saada selvyyttä useisiin akustiikkaan ja miksaamiseen liittyviin haasteisiin. Suurin hyöty aloittelevan musiikin tuottajan nälökulmasta on kuitenkin saada konkreettista tietoa siitä ”mitä biisissä oikein tapahtuu”, ja oppia tunnistamaan yleisiä ongelmatilanteita joita miksaamiseen liittyy. Parhaimmillaan musiikin visualisointityökalut toimivat ikäänkuin neutraalina ”äänitarkkailijana”, joka kertoo viileän rauhallisesti mitä tulisi muuttaa ja kuinka paljon.

Vaarana luonnollisesti on, että omaa musiikkia alkaa huomaamattaan ”miksaamaan silmillään”. Tämä korostuu erityisesti silloin, jos raitoja alkaa yksitellen käymään läpi ja ”siloittelemaan” pienempiäkin poikkeamia vain koska ne ärsyttävät silmää. If it ain’t broke…

Allekirjoittanut on saanut parhaita tuloksia käyttämällä analysointityökaluja referenssiraitojen tutkimiseen. Suosittelenkin kaikkia hankkimaan käsiinsä häviöttömästi pakatut versiot omista suosikkibiiseistä, ja tutkimaan mikä niiden soundissa voisi olla sellaista mitä voisi soveltaa omassa kotistudiossa.

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *