Oma kotistudio osa 2/3 – Sekvensseri

Artikkelisarjassa esitellään harrastelijan kukkarolle sopivan kotistudion rakentamisen perusteet. Toisessa osassa keskitytään sekvensseriohjelmiston valintaan, ja esitellään eri vaihtoehtoja käyttötarpeiden näkökulmasta.

Sarjan edellisessä osassa käsiteltiin kotistudion peruslaitteiston hankintaa, ja todettiin että musiikkityylistä riippumatta nykypäivän kotituottaja tarvitsee studioonsa tietokoneen. Musiikin tekeminen vaatii kuitenkin vielä yhden olennaisen työkalun eli sekvensserin (engl. Digital Audio Workstation eli DAW) hankintaa.

Sekvensserin käyttö ja perustoiminnot

Vaikka modernit sekvensseriohjelmat ovat aloittelijan silmissä varsin  monimutkaisia, on niiden perimmäinen tarkoitus kuitenkin lähtökohtaisesti yksinkertainen: sekvensserin avulla käyttäjä voi tallentaa, toistaa ja muokata useita ääni- ja MIDI-raitoja samassa näkymässä, ja ”tulostaa” valmiin biisin yhdeksi tiedostoksi.

Sekvensserin perustoiminnot voidaan ehkä selkeimmin eritellä seurailemalla ”perinteistä” musiikin tekemisen työnkulkua:

  1. Analogisen äänisignaalin sekä MIDIn tallentaminen
    • Ulkoiset instrumentit (kuten kitarat tai analogiset syntikat) nauhoitetaan äänikortin kautta sekvensseriin erillisiksi raidoiksi. Myös MIDI-laitteiden kautta tallennettu data  tallennetaan omille raidoilleen. MIDI-kontrollereissa on usein myös erilaisia säätimiä ja potikoita, joiden avulla sekvensserin efektejä ja asetuksia voidaan ohjata.
    • Sekvensserien sisällä käytetään usein myös VST-instrumentteja, joita ohjataan useimmiten ulkopuolisten MIDI-kontrollereiden ja koskettimistojen avulla.
  2. Tallennetun datan editointi ja järjestely
    • Tallennettua ääntä ja muuta dataa voidaan käsitellä modernissa sekvensserissä erittäin monipuolisesti ja usein hämmästyttävän radikaalisti ilman, että äänenlaatu siitä kuultavasti kärsii. Tyypillisesti MIDI-raitojen ajoitusta korjataan eli kvantisoidaan (engl. quantization), ja nauhoitettujen ääniraitojen äänenvoimakkuutta, sävelkorkeutta ja tempoa muutetaan tarpeen mukaan projektiin sopiviksi.
    • Jos et käytä analogisia instrumentteja vaan teet musiikkia sample- ja VST-pohjaisesti, tämä työvaihe käsittää yleensä sopivien soundien ja samplekirjastojen valintaa biisiä varten.
  3. Sovitus ja miksaaminen
    • Tämä on modernin sekvensserin päätehtävä: biisin rakenne ja soundillinen tasapaino viilataan lopulliseen muotoonsa. Miksaamista varten sekvensseriohjelmistoissa on mukana paljon erilaisia efektejä kuten kaikuja, filttereitä ja kompressoreja. Usein niiden tukena käytetään myös muiden valmistajien VST-efektejä, jotka on ladattu ja asennettu koneelle erikseen.
  4. Mixdown eli moniraitaisen projektin tallennus yhdeksi stereotiedostoksi
    • Projektin erilliset raidat (MIDI & ääni + mahdollisesti käytetyt efektit) yhdistetään (eng. mixdown tai export) yhdeksi stereoraidaksi digitaalista levitystä varten. Tyypillisesti lopputuloksena on 16/44 (CD-tasoinen) wav-tiedosto, jonka pohjalta tehdään pakatut (engl. lossy) versiot esimerkiksi SoundCloud- tai Spotify -levitystä varten. Jos biisi aiotaan masteroida sekvensserin ulkopuolella, tallennettavan tiedoston tulisi olla tarkkudeltaan 32 bittinen.
Moderni DAW mahdollistaa monimutkaistenkin projektien tehokkaan käsittelyn kotitietokoneella. Esimerkkinä Presonus Studio One 3. Kuva: Presonus
Moderni DAW mahdollistaa monimutkaistenkin projektien tehokkaan käsittelyn kotitietokoneella. Esimerkkinä Presonus Studio One 3. Kuva: Presonus

Sekvensseri kaupan päälle

Useiden äänikorttien sekä muiden studiolaitteiden mukana toimitetaan valmistajan oma tai ainakin heidän ”hyväksymänsä” sekvensseriohjelmisto. Tarkista siis ettet jo omista sekvensseriä!

Jos sinulla ei vielä ole äänikorttia tai olet vaihtamassa nykyistä laitettasi uuteen, kannattaa ehkä ensin tutustua eri DAW-ohjelmistoihin ja valita äänikortin merkki vasta kun tiedät mikä ohjelmisto voisi parhaiten sopia omiin tarpeisiisi.

Tämä on usein hyvä ratkaisu siitäkin syystä, että edullisten äänikorttien välillä ei ole käytännössä äänenlaadullisia eroja – suurempi merkitys on oheisohjelmien kuten sekvensserin ominaisuuksilla.

Kuulostavatko kaikki sekvensserit ”yhtä hyvältä”?

Vaikka eri ohjelmistojen keskinäisestä paremmuudesta esitetään netissä usein vahvojakin mielipiteitä, pystyy millä tahansa modernilla sekvensserillä tekemään kaupalliseen levitykseen soveltuvaa ”ammattimaista” musiikkia.

Suurimmat erot löytyvät sen sijaan ohjelmien käyttöliittymistä, eli siitä tavasta jolla kukin ohjelmisto lähestyy musiikin tekemistä prosessina. Tämä vaikuttaa myös suoraan siihen, minkä valmistajana DAW soveltuu parhaiten juuri Sinun tarpeisiisi. Ohjelmistojen pääpiirtetä käsitellään seuraavaksi.

Sekvensserien kaksi koulukuntaa

Sekvensserit voidaan jakaa karkeasti kahteen eri kategoriaan: klassisiin lineaarisiin ohjelmistoihin, joita edustavat esimerkiksi Steinberg Cubase, Apple Logic Pro, Reaper ja Presonus Studio One, sekä moderneihin ”ei-lineaarisiin” (looppipohjaisiin) vaihtoehtoihin joita edustavat esimerkiksi Ableton Live, Bitwig Studio sekä FL Studio.

Jos suunnitelmissasi on tehdä tyyliltään akustisempaa tai ”perinteisempää” musiikkia (pop, rock, jazz jne.), sopii lineaarinen sekvensseri todennäköisesti sinulle paremmin. Tämän tyyppisessä musiikissa biisit kun rakennetaan useimmiten instrumentti kerrallan, eri raidoista nauhoittamalla ja yhdistelemällä:

Lineaarinen sekvensseri esittää raidat päällekkäin, ja biisi etenee vasemmalta oikealle.
Perinteinen sekvensseri esittää raidat päällekkäin, ja biisi etenee lineaarisesti vasemmalta oikealle. Raitojen parametrejä sekä efektien asetuksia voidaan ohjata automaatiolla (kahden alimmaisen raidan aaltomuotojen päällä näkyvät viivat ja käyrät).

Elektronisen tai elektro-akustisen musiikin peruspiirteenä on usein eri asteinen minimalistisuus ja toisto, sekä soundien radikaalimpi muokkaus ja efektien käyttö. Jos tämä kuulostaa kiinnostavammalta kuin perinteisemmän musiikin tekeminen, looppipohjainen sekvensseri saattaa olla luontevampi vaihtoehto:

bitwig-test-clips
Looppipohjaisessa sekvensserissä on lineaarisen näkymän lisäksi mahdollista tehdä kokonaisia biisejä eri pituisia looppeja yhdistelemällä. Esimerkkinä Bitwig Studio

Abletonin ja Bitwigin tyyppiset sekvensserit ovat hyvin suosittuja konemusiikin tuottajien sekä livenä esiintyvien artistien keskuudessa. Koska biisiä ei ole sidottu ennalta määritettyyn rakenteeseen tai kestoon, vaan se koostuu eri mittaisista loopeista, pystyy näillä ohjelmistoilla luontevasti kokeilemaan erilaisia ideoita ja äänten kombinaatioita, ja rakentamaan biisejä ikäänkuin ”livenä”.

Niille kotituottajille (allekirjoittanut mukaan lukien), joille musiikin teoria ja säveltäminen eivät ole entuudestaan tuttuja, tämän tyyppinen ”luovaan sattumaan” perustuva musiikin tekeminen saattaa olla digitaalisen kotistudion tärkein ominaisuus. Toisaalta, myös musiikin teoriaa tuntevat saattavat ei-lineaarisen ohjelmiston kautta löytää uusia näkökulmia musiikin tekemiseen.

Tähän kohtaan on syytä tähdentää, että ei-lineaarisissa sekvenssereissä on yleensä aina mukana myös perinteinen lineaarinen näkymä. Tämän hetken ohjelmistovaihtoehdoista mielestäni Bitwig Studio yhdistää nämä kaksi eri näkymää kaikkein sujuvimmin, vaikka Ableton Live onkin looppipohjaisten sekvensserin suosituin edustaja.

”Mikä DAW sopisi minulle parhaiten?”

Valitettavasti suoraa vastausta tähän on vaikea antaa – ainoa tapa varmistua asiasta on ladata valmistajan sivuilta ilmainen demoversio, ja kokeilla miltä kukin ohjelmisto ”tuntuu”. Kaikilla musiikin tekijöillä kun on yleensä oma visio siitä kuinka asioiden tulisi toimia, ja mitä tarpeita omat musiikilliset ambitiot asettavat.

Kun omaan työskentelytapaan soveltuva ohjelmisto löytyy, on helpompaa keskittyä omien ideoiden tallentamiseen ja uusien juttujen kokeiluun sen sijaan, että aika kuluu käyttöliittymää vastaan taistelemiseen.

Ohjelmistojen eri versiot

Jos kävit jo vilkaisemassa valmistajien sivustoja, huomasit varmasti että melkein jokaisesta ohjelmistosta on tarjolla eri ”kokoisia” versioita. Hinnatkin vaihtelevat alle sadasta eurosta 500€ paremmalle puolelle.

Jokaisen version perustana on yleensä samaa teknologiaa, joten äänenlaadullisesti ne ovat käytännössä samalla viivalla. Suurimmat erot löytyvät mukana toimitettavien efektien, instrumenttien sekä oheismateriaalien kuten samplekirjastojen määrässä. Konkreettisin rajoitus edullisissa versioissa on usein raitojen ja efektien yhtäaikainen määrä – projektien kasvaessa joudut ennen pitkää hankkimaan kalliimman version.

Valmistajien sivuilta löytyy yleensä tarkempi erittely eri ohjelmistoversioiden eroista – näihin kannattaa tutustua, ettei jonkin sinulle tärkeän ominaisuuden puuttuminen tule ikävänä yllätyksenä.

Tässä muutamia hyödyllisiä linkkejä vertailua varten:

Cubase Line-up
Ableton Feature Comparison
Studio One – Compare Versions
FL Studio Editions

Mikä voisi olla paras sekvensseri aloittelijalle?

Jos et ole ennen tehnyt musiikkia ja haluat päästä nopeasti alkuun, suosittelen jo artikkelin ensimmäisessäkin osassa mainitsemaani Steinbergin äänikorttia sekä sen mukana tulevaa saman valmistajan Cubase AI -ohjelmistoa.

Steinbergin äänikortti + sekvensseri -combolla pääset nopeasti alkuun musiikin tekemisessä, ja mikä tärkeintä, pystyt paremmin muodostamaan kuvan siitä minkälaisia työkaluja ehkä tarvitset oman kotistudion kehittämiseen tulevaisuudessa. Hintakaan ei ole paha, ja kortti toimii myös muidenkin sekkareiden kanssa jos Cubasen kanssa menee jostain syystä sukset ristiin.

Steinberg UR22 Mk2 äänikortti Thomann verkkokaupassa

Apple-ihmiset huomio:

Allekirjoittanut on PC-käyttäjä, joten en voi antaa kuiden toisen käden tietoa omppumaailman ohjelmistoista.

Cubasen ohella kannattaa tutustua Applen omaan sekvensseriin Logic Pro:hon, joka on hyvin arvostettu ja suosittu ohjelmisto niin harrastajien kuin ammattilaistenkin keskuudessa. Logicin valttina on myös sen edullisuus: paketin mukana tulee valtava määrä samplekirjastoja, laadukkaita efektejä sekä syntikoita. Valitettavasti ohjelmistosta ei ole PC-versiota.

Apple.com – Logic Pro

Musiikin tekeminen voi alkaa

Toivottavasti olet saanut hyödyllisiä vinkkejä artikkelisarjan kahdesta ensimmäisestä osasta, ja päässyt alkuun oman musiikin tekemisessä! Seuraavassa eli kolmannessa osassa tullaan esittelemään  digitaalisen audion perusteta, sekä antamaan yleisiä nyrkkisääntöjä miksaamista ja äänen käsittelyä varten.

Lisäys 1.2.2016: Sarjan kolmannen osan voit lukea täällä

Mihin sekvensseriin olet itse päätynyt? Löysitkö heti sopivan vai oletko kokeillut useaa eri ohjelmistoa? Voit kertoa kokemuksistasi jättämällä oman kommenttisi artikkeliin.

8 kommenttia artikkeliin “Oma kotistudio osa 2/3 – Sekvensseri”

  1. Erittäin siisti juttu tää blogi! Pidemmän aikaa on jo kiinnostanu musan tuottaminen ja nyt blogin innoittamana päätin kokeilla. Frendiltä sain FL studio producer editionin käyttöön, eli sillä hommat aloteltu.

  2. Moi,

    Käytin vuosikausia Cubase vitosta, kunnes lähiaikoina alkoi tuntua, että käyttöliittymä alkaa olla jo kivikautinen. Varsinkin zoomaus ja leikkely jäivät aivan Reaperin jalkoihin, kun siirryin siihen. Reaper toimii myös paljon kevyemmän oloisesti ja uuteen DAWiin vaihto toi uusia juttuja myös miksaukseen ja perusplugarien käyttöön. Ehkä Cubasessa (ainakin uudemmissa) on edelleen paremman MIDI-toiminnot ja vaikkapa Logicin automaation käyttö näyttää sulavalta, mutta mennään nyt Reaperilla hetken aikaa ainakin.

    1. Reaper on tosiaan hinta-ominaisuussuhteeltaan aika lyömätön vaihtoehto, vaikka itse en ole koskaan päässyt sinuiksi ohjelman käyttöliittymän kanssa. Ominaisuuksia siinä kyllä tuntuu riittävän. Muistan nähneeni jokin aika sitten uutisen, jossa Reaperiin oli ilmeisesti Javascript APIn avulla tehty Ableton Liven tyylinen looppinäkymä (session view)?

  3. Itse käytin aikanaan Cakewalkin Guitar Tracks prota ja kokeilin Sonar studiota ja lyhyesti Cubasea ennen kuin löysin Studio Onen ja täytyy tällä lyhyellä kokemuksella sanoa, että Studio One on aivan mielettömän loistava ohjelma etenkin aloittelijoille. Se on niin helppokäyttöinen, että käytettävyydeltään hakkaa Cubaset ym. mennen tullen. Ja hinnaltaan varsin kohtuullinen, kun ottaa huomioon sisällön laajuuden mm. masterointityökalun ja vakioplugarit. Suosittelen lämpimästi.

    1. Hei,

      Kiitokset kommentista! Olen itsekin Cubasen ohella myös Studio One -lisenssin omistaja, ja pidän ohjelman käyttöliittymästä tosi paljon. Erityisesti uuden v3 version efektien ja instrumenttin modulaarinen yhdistely on hieno ominaisuus.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *