Reverb ja akustisen tilan luominen

Kuuloaistimme on tottunut paikallistamaan ääniä niiden kontekstin eli ympäröivän akustisen tilan avulla. Reverbin käyttö miksaamisen apuvälineenä mahdollistaa soundien sijoittelun halutun kaltaiseen akustiseen ympäristöön biisin sisällä.

Lähes jokaisen biisin miksaamiseen liittyy hetki, jolloin erillisiä elementtejä on yksinkertaisesti ”liikaa”, ja tarvitaan keinoja joilla eri soundeja saataisiin paremmin erilleen toisistaan hyvää balanssia menettämättä. Reverbin käyttö saattaa osoittautua yllättävän tehokkaaksi apuvälineeksi näissä tilanteissa.

Ensituntumalta reverbin käyttöä voi helposti ajatella ”erikoistehosteena” – jos snareen halutaan kasarisoundia tai syntikoihin hallisoundia, niin kaivetaan reverbi esiin. Akustisen tilan luominen biisin sisälle on kuitenkin universaalisti välttämätön tehtävä, ei pelkkä erikoistehoste. Reverbin avulla on mahdollista ohjata kuulijaa keskittymään biisin tarinaan, ja valita kuka ”roolihahmoista” saa päähuomion ja ketkä jätetään tylysti taka-alalle.

Akustinen tila ja sen luoma yhtenäisyys

Jos napsautat sormiasi, kuulet hyvin todennäköisesti jonkinlaisen kaiun eli reverbin riippumatta siitä missä olet. Tästä myös seuraa, että kaikki muutkin samassa tilassa syntyvät äänet ”perivät” saman akustisen tilan ja sen ominaispiirteet itseensä. Esimerkiksi olohuoneessa soiva kännykkä ja saman huoneen lattialle pudonnut maljakko synnyttävät identtisen reverbin. Kaiun yhtenäisyys tekee tilasta akustisesti yhdenmukaisen ja ennustettavan.

Tila luo harmoniaa vaikuttamalla kaikkiin sen sisällä kuuluviin ääniin samalla tavoin. Reverb -efektien avulla samaa periaatetta voidaan käyttää miksaamisen apuvälineenä.
Tila luo harmoniaa vaikuttamalla kaikkiin sen sisällä kuuluviin ääniin samalla tavoin. Reverb -efektien avulla samaa periaatetta voidaan käyttää miksaamisen apuvälineenä.

Tämä akustiikan piirre on toki tuttu meille kaikille, sillä olimmepa siitä tietoisia tai emme aivomme tekevät jatkuvasti päätelmiä ympäristöstämme reverbin perusteella. Miksaamisessa ja musiikin tuottamisessa samaa periaatetta voidaan soveltaa käyttämällä reverb-efektejä – jos useita instrumentteja ohjataan saman reverbin läpi, muuttuvat ne keskenään harmonisemmiksi.

Esimerkkejä ja ideoita reverbin käyttöön

Seuraavassa annan muutamia yksinkertaisia esimerkkejä reverbin käytöstä eri tyyppisten soundien muokkaamiseen. Olen tarkoituksella korostanut efektejä hieman, jotta esimerkit toimivat paremmin – ”sopiva” määrä on luonnollisesti aina tapauskohtainen, ja riippuu halutusta lopputuloksesta. Esimerkkien tarkoituksena on siis ennen kaikkea antaa ideoita reverbin käyttöön jokaisen omissa projekteissa.

Jos käytössäsi ei ole monitorikaiuttimia, niin demot kannattaa tsekata kuulokkeilla joiden avulla stereokuvaan liittyvät muutokset yleensä huomaa helpommin.

a) Rumpujen harmonisointi reverbillä

Tein simppelin disko-loopin jossa rummut ja baseline hakkaavat menemään. Vaikka osassa sampleista onkin pientä reverbiä mukana, kaipaa koko rumpuosasto enemmän tilaa ja ”kokoa”.

Tässä ensin ns. dry -versio ilman reverbiä:

BIITTI ILMAN REVERBIÄ

Biitti toimii ihan OK sinälläänkin, mutta pieni määrä reverbiä voisi olla kokeilun arvoinen.

Rumpujen kanssa on yleensä hyvä käyttää aina hieman reverbiä. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että reverbiä tulisi olla sen verran että sitä ei huomaa ellei efektiä ota pois päältä.

BIITTI + SMALL ROOM

Snareen tulee enemmän muhkeutta, ja biitti kuulostaa ”isommalta”.  Tämä saattaa olla kliinisemmän soundin ystäville liikaa, mutta sopii tähän demoluuppiin ihan hyvin. Myös raidalla oleva kompressori reagoi reverbiin, ja auttaa rumpusoundeja hitsautumaan paremmin yhteen.

Entä jos reverbiä miksataan enemmän mukaan, paraneeko soundi?

BIITTI + ENEMMÄN REVERBIÄ

Nyt soundiin tulee jo liikaa ”kaikua”, ja se vie huomion pois itse groovesta. Erityyppinen reverbi saattaisi toimia paremmin näillä asetuksilla, mutta tässä kontekstissa varsinkin snaren pitkä decay kuulostaa luonnottomalta bassorumpuun nähden. Tila ei enää ole harmoninen.

b) Stereokuvan levitys reverbin avulla

Jätin biittiin tarkoituksella melko paljon reverbiä, koska halusin lisätä sen päälle messevän melodian pianolla ja syntikoilla.

”Isoja” soundeja käytettäessä taajuuskaistan keskialueella tapahtuu usein liikaa, ja eri elementit saattavat alkaa taistelemaan toisiaan vastaan. Yksi ratkaisu tähän (EQ:n ohella) on siirtää osa energiasta pois stereokuvan keskialueelta kohti reunoja.

Tein edellisen esimerkin diskobiitin kaveriksi melodian, mutta piano ja padit eivät pelaa yhteen tarpeeksi hyvin:

MELODIA ILMAN REVERBIÄ

Jos mukaan lisätään isoa tilaa (hall) simuloiva reverb, ja ohjataan n. 30% pianosta ja 60% syntikoista sen kautta, saadaan akustista tilaa suurennettua:

MELODIA REVERBIN KANSSA

Nyt kun keskialuetta on saatu ”kevennettyä”, jää biitillekin enemmän tilaa.

BIITTI + MELODIA ILMAN REVERBEJÄ

Piano ja rummut tuntuvat kutistuvan kasaan, ja syntikoiden soundi jää liian vaisuksi.

BIITTI + MELODIA REVERBEILLÄ

Elementtien keskinäinen balanssi on nyt parempi, ja fiilis on isompi ja menevämpi.

c) Reverb erikoistehosteena

Allekirjoittaneelle reverbin tutuin käyttötarkoitus on massiivisten äänimaisemien luomisessa, ambient musiikin ollessa sydäntä lähellä.

Pitkien reverbien avulla instrumenttien luonne muuttuu kerralla aivan toisenlaiseksi. Esimerkkinä simppeli kello-soundi, ensin sellaisenaan ja sitten 16 sekunnin reverbin kautta:

AMBIENT BELLS

AMBIENT BELLS + VALHALLA VINTAGE VERB

Käytettäessä pitkiä (yli 5 sekunnin) decay-aikoja olen huomannut, että algoritmiset reverbit tuntuvat tarjoavan konvoluutiomallinnusta ”elävämmän” soundin. Tähän auttaa yleensä myös algoritmisten reverbien hyvät säätömahdollisuudet, joiden avulla efektiä on helppo viilata tilanteeseen sopivaksi.

Laadukas reverb antaa eniten mahdollisuuksia

Digitaalisen reverbin saaminen kuulostamaan hyvältä ei ole helppo juttu. Jos olet tähän asti turvautunut musiikissasi pelkästään sekvensserin mukana tuleviin efekteihin, suosittelen  tutustumaan myös muihin markkinoilla oleviin vaihtoehtoihin. Erityisesti ValhallaDSP:n ja 2CAudion algoritmiset reverbit ovat ominaisuuksiltaan ja äänenlaadultaan ehdottomasti demoamisen arvoisia. En ole vielä raaskinut ostaa Aetheria tai B2:sta, mutta Valhallan revebejä omistan useita.

Vaikka et tekisikään ambienttia tai muuten reverbillä ”mässäilevää” musiikkia, on laadukkaan reverbin soundista silti hyötyä. Jos esimerkiksi ohjaat kaikki rummut saman (suttuisen ja tunkkaisen) plate-algoritmin läpi, vaikuttaa se koko biisin soundiin. Kannattaa siis etsiä oman sekvensserin valikoimasta parhaat vaihtoehdot, ja tarvittaessa tutustua muiden valmistajien efekteihin.

Kohti parempaa stereokuvaa

Tässä artikkelissa on esitelty reverbin peruskäyttöä miksaamisen apuvälineenä. Tilavaikutelmaa muokkaamalla voi helpottaa oman projektin miksaamista sijoittelemalla eri instrumentteja tarpeen mukaan etualalla, taakse tai sivuille. Toivottavasti esimerkkien avulla olet saanut ideoita joilla saat tilan paremmin haltuun omissa biiseissäsi.

Digitaalisen kotistudion valikoimista löytyy toki muitakin työkaluja, joiden avulla stereokuvaa on mahdollista muokata halutun kaltaiseksi. Tulevissa Kotistudio.fi -blogin artikkeleissa tullaan perehtymään mm. mid/side prosessointiin tarkemmin. Olennaista on kuitenkin tunnistaa stereokuvan ja tilavaikutelman tärkeys kaikenlaisessa musiikissa, ja ottaa reverb mukaan ”arkiseen” miksaamiseen EQ:n ja kompressorin rinnalle.

Kuinka käytät reverbiä omissa projekteissasi? Pidätkö enemmän algoritmisten vai konvoluutiopohjaisten reverbien soundista?

Voit kertoa omia vinkkejäsi tilavaikutelman luomiseen jättämällä kommentin artikkeliin.

 

 

2 kommenttia artikkeliin “Reverb ja akustisen tilan luominen”

  1. Mukavaa selventävää vertailua, kun saa välittömästi kuulla sen mistä puhutaan.
    Eikä ole heti liikaa asiaa, vaan oleellista. Tykkään.

    (Mikseri.netistä löysin tänne).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *