Testissä Vengeance Sound Avenger

Elektronisen musiikin tuottajille Manuel Schleis ja Vengeance Soundin laadukkaat samplet ovat todennäköisesti tuttuja, sillä nämä kirjastot ovat jo vuosikausia olleet käytössä useimpien nimekkäiden tuottajien & ammattilaisten studioissa.

Vengeancen vst-efektit eivät kuitenkaan ole saaneet yhtä suurta mainetta, ja 2008 julkaistu vst-ROMpler Nexus 2 (joka oli alusta pitäen suunnattu vain valmiiden soundien kevyeen muokkaamiseen & uusien soundikirjastojen myyntiin) on hiljalleen vaipunut taka-alalle. Vuoden 2016 lopulla julkaistu Avenger on kuitenkin täysiverinen moderni “super-vst”,  jonka ominaisuudet eivät kalpene vertailussa minkään markkinoilla tällä hetkellä olevan vst-syntikan kanssa.

Avenger – moderni super-vst

Jos hardware-puolella on viime vuosina hakeuduttu takaisin synteesin perusosasten äärelle modulaarivillityksen ja analogisten monosynien muodossa, ollaan softapuolella häikäilemättömästi otettu käyttöön kaikki modernien prosessoreiden laskentateho. Myöskään Avengerin speksit eivät jätä ketään kylmäksi:

• 8 layeria/äänilähdettä (tyypit: VA, resample, wavetable, multisample, drumkit)
• 30 efektityppiä, 47 filtterityyppiä, 16 ulostuloa
• waveform drawing, wavetable generation/import
• 8 arps, drumsequencer, 8 step seqs, 18 envelope generators
• 900 presettiä, 596 wavetablea
• skaalautuva käyttöliittymä (4K tuki)
• granulaarisynteesi tekijöiden mukaan tulossa piakkoin!

Lista kuulostaa siltä kuin lueteltaisiin ylipäätään kaikki vst-syntikoihin viime vuosien aikana tuodut ominaisuudet, ja se on epäilemättä ollut myös Avengerin kehittäjien tavoite. Varsinkin kun granulaarisynteesi on kuulemma tulossa mukaan piakkoin, on todella vaikeaa keksiä mitä Avengerista puuttuu! Vaativimmatkin äänisuunnittelijat löytävät Avengerista varmasti tarpeeksi ominaisuuksia ideoidensa toteuttamiseen, ja runsas presettivalikoima auttaa vähemmän kokeneita pääsemään nopeammin syntikkaan kiinni.

Laadukkaat oskillaattorit ja efektit

Avengerin oletussoundina on perus sawtooth, ja muutamalla filtterin käännöllä kuulee että kyseessä on laadukas moderni vst. Vertasin soundia nopeasti Omnisphere 2:sen, U-He Divan ja Arturia Analog Labin kanssa enkä löytänyt siitä moitittavaa. Filtterit ovat sävyltään puhtaat ja kirkkaat, ja säröt/drivet tuovat soundeista esiin vain hyviä puolia.

Myös efektit ovat kautta linjan laadukkaita, ja erityisesti Arts Acousticin tuottamat vintage-efektit kuulostavat hyvältä. Myös mukana tuleva reverb ajaa asiansa, ainoastaan konvoluutiopohjainen reverb puuttuu.

Mukana tulevat soundit

Avengerin mukana tulee iso läjä presettejä, jotka ovat pääasiassa suunnattu elektronisen musiikin tuottajille (house/tech, edm, trap/grime jne.). Myös maksullisia soundilaajennuksia on jo julkaistu valmistajan sivuilla. Uskon kuitenkin, että tulevaisuudessa valikoima tulee monipuolistumaan tanssilattiamusiikin lisäksi myös akustisempaan suuntaan (elokuva- ja pelimusiikki jne.).  Mukana toimitettava soundikirjasto on kattava, mutta ei aivan yhtä laadukas ja monipuolinen kuin esim. Omnisphere 2:sen valtava kirjasto.

Avengerin kenties parasta antia ovat sen monipuolista modulaatiokapasiteettia hyödyntävät erilaiset sekvenssoidut soundit ja basslinet. Myös hienosti polveilevia ja liikkuvia ambient/chillout äänimaisemia löytyy useita.

Soundien yleinen taso on korkea, mutta monet niistä ovat ainakin omaan makuuni liian loppuun hiottuja – mukana on kokonaisia biisien aihioita, joiden soittaminen onnistuu yhdellä koskettimella. Tämä sopii toki biisien ideointiin ja inspiraation etsimiseen, mutta näiden biisipohjien käyttämien sellaisenaan tuntuisi hieman huijaamiselta…

Käyttöliittymä

Toisin kuin Vengeance Soundin aiempi vst-intrumentti Nexus 2, Avenger on täysverinen syntikka eli kaikkia parametreja pääsee muokkaamaan ja moduloimaan käytännössä rajattomasti. Avengerin käyttöliittymässä ei ole erikseen yksinkertaistettua/kevennettyä näkymää, vaan koko komeus esitetään kerralla yhdessä ikkunassa. Käyttäjästä riippuen tämä joko ihastuttaa tai kauhistuttaa alkuun pääsemisessä.

Itse UI on toteutettu vektoreina, ja se käyttää hyväkseen 3D-kiihdytystä minkä ansiosta kaikki näyttää terävältä ja ruudunpäivitys hoituu erittäin sulavasti. Modulaatiolähteitä voi kätevästi raahata hiirellä suoraan kohteisiinsa (esim. LFO1 -> Filter 1 Cutoff), ja parametrien muutokset ja modulaatiomäärät näytetään modernin selkeästi suoraan kontrolleissa.

Avenger on kuitenkin niin monipuolinen ja toimintoja pursuava instrumentti, että vastaan tulee väistämättä tilan puute. Käyttöliittymä tuntuukin välillä liian täyteen ahdetulta, eikä silmä osaa helposti poimia tärkeimpiä parametrejä esim. soundeja selailtaessa. Itse olisin toivonut, että osa Avengerin monimutkaisuudesta olisi mahdollista piilottaa taustalle, ja tarkemmat kontrollit olisi saanut esille vasta tarvittaessa.

Kevyempi “basic” -näkymä olisi mielestäni ollut paremmin linjassa myös Avengerin presettien kanssa: koska monet soundeista ovat erittäin viimeisteltyjä ja “samplekirjastomaisia” valmiita biisin alkuja, uskon että useimmat potentiaaliset käyttäjät haluaisivat nimenomaan skipata filtterityypit & multimode envelopet ja keskittyä pelkästään biisien nopeaan ideointiin.

Voi olla, että Nexus 2:sen haamu nostaa vielä päätään ja Avengerista julkaistaan oma “preset player” -versionsa, vähän samaan tapaan kuin esimerkiksi Arturia tai KV331 Audio ovat tehneet Analog Labin ja Synthmaster Playerin kanssa…

Avengerin kilpailijat

2015 julkaistu Spectrasonics Omnisphere 2 sekä 2016 julkaistu UVI Falcon ovat ominaisuuksiltaan ehkä lähimmät vertailukohdat Avengerille.

Näistä Omnispheren valttina on sen valtava soundikirjasto, joka on Avengeria laajempi ja monipuolisempi erityisesti peli/soundtrack tuottajien näkökulmasta. Myös kolmannen osapuolen presettejä on ainakin toistaiseksi saatavilla enemmän kuin Avengeriin. Syntikkamallinnus ei ole aivan Avengerin tasolla, ja käyttöliittymä on hieman vanhanaikainen eikä skaalaudu kuten Avengerissa ja Falconissa.

Falcon on puolestaan täysverinen sampleri, johon on lisäksi pultattu kiinni erilaisia syntikkamoduuleja – näistä wavetable- ja granulaarimoduulit ovat saaneet eniten kiitosta. Falconin valtteja ovat Avengeria laajemmat samplaus-ominaisuudet ja monipuolisemmat efektit, mutta synteesimallinnus ei ole Avengerin kanssa yhtä monipuolinen ja laadukas.

Pientä hiomista kaipaava timantti

Äänenlaadun ja ominaisuuksiensa puolesta Avenger on ehdottomasti yksi tämän hetken parhaista vst-instrumenteista. Soundien generointiin ja muokkaamiseen on annettu enemmän mahdollisuuksia kuin kenties missään muussa digitaalisessa syntikassa tähän saakka.

Ongelmana on, että hyvältä kuulostavia vst-instrumentteja on nykypäivänä useita, ja joskus voi olla kätevämpää hankkia useita spesifisempiä työkaluja eri tehtäviä varten sen sijaan että uppoutuu Avengerin kaltaiseen “monsteriin” yksinkertaisimpienkin bassolinjojen teossa. Tämä on kuitenkin enemmän makuasia, ja monille ajatus yhden syntikan digitaalisesta studiosta saattaa olla varsin houkutteleva, vaikka alussa ominaisuuksien opetteluun menisikin enemmän aikaa.

Avengerin konseptiin ihastuva kotituottaja voi siis sijoittaa tulevaisuuteen hyvillä mielin – Avengerista kasvaa varmasti vielä monipuolisemmin eri kohderyhmiä palveleva ja käytettävyydeltään hiotumpi mega-vst.